Alfred Kordelinin yleisen edistys- ja sivistysrahaston 89. toimintavuosi päättyi marraskuun 6. päivänä 2009. Apurahoja jaettiin 90. kerran.
Päärahaston apurahojen hakuaika päättyi 31. elokuuta. Kuukauden kestäneenä hakuaikana ja vielä parina postipäivänä sen jälkeen vastaanotettiin 4.038 hakemusta, joiden hakusumma oli yli 51 miljoonaa euroa – molemmat luvut säätiön tähänastisia ennätyksiä. Hakijoista oli tieteen jaoston puolelta 1.021 henkeä, kirjallisuuden ja näyttämötaiteen edustajia kirjallisuuden jaoston piiristä 606, kuvataiteen, musiikin sekä muiden alojen hakijoita taiteen jaostosta 1.812 henkeä tai yhteisöä ja tietokirjojen sekä erilaisten kulttuuritapahtumien ja hankkeiden hakemuksia kansanvalistuksen jaoston kautta oli 512 kappaletta. Suuriin kulttuurihankkeisiin haettiin tukea 42 hakemuksella. Ehdotuksia elämäkertojen kirjoittamiseksi tuli 38.
Verkkohaku on vakiintunut niin, että sen kautta tulee lähes kaikki hakemukset. Tosin niin, että vaikka hakemus tehdään verkossa, siitä pitää lopuksi tehdä paperitulostus ja toimittaa se allekirjoitettuna rahastoon. Apurahoja julkistettiin 6. marraskuuta pidetyn vuosijuhlan yhteydessä yli 4,2 miljoonaa euroa. Sen lisäksi myönnettiin kaksi tunnustuspalkintoa (á 30.000 euroa) ja kolme kannustuspalkintoa (á 20.000 euroa). Apurahojen saajia oli 561 tahoa.
Keväällä erillisrahastoista oli myönnetty apurahoja 116 kappaletta yhteissummaltaan 143 000 euroa.
Kaikkiaan toimintavuoden 2009 aikana myönnettiin siis apurahoina ja palkintoina lähes 4,5 miljoonaa euroa.
Lisäksi vuoden mittaan oli myönnetty joitakin apurahoja hallituksen erillispäätöksellä. Kaikkiaan säätiön hallitus varasi käyttösuunnitelmassaan apurahoihin ja palkintoihin 5,2 miljoonaa euroa.
Hallituksen puheenjohtaja Leila Lotti totesi puheessaan säätiön vuosijuhlassa 6. marraskuuta 2009 mm. seuraavaa:
Voimme olla kaikki hyvillä mielin, sillä säätiö saa jälleen mahdollisuuden palkita ja kannustaa suomalaista tiedettä, taidetta, kirjallisuutta ja kansanvalistusta.
Muistamme kiitollisuudella säätiön perustajaa, hänen laajakatseisuuttaan ja tulevaisuudenuskoaan. Alfred Kordelinin syntymästä tulee kuluneeksi 141 vuotta. Säätiö täyttää puolestaan ensi vuonna 90 vuotta.
Millainen vuosi säätiöllä on takana? Hyvin mielenkiintoinen. Ympärillä on tapahtunut paljon. On ollut yliopistouudistus ja tutkinnon uudistus. On apurahansaajien eläke- ja sosiaaliturvan uudistus. Talouselämää on hallinnut finanssikriisi. On käynnissä ilmastonmuutos. Puhumattakaan globalisaatiosta tai transatlanttisista suhteista. Ja monista muista.
Miten säätiö sitten on selviytynyt tässä ympäristössä? Säätiö on hankkinut tuloja vakaalla sijoitustoiminnallaan, jossa keskeiset tulonlähteet ovat olleet osinko- ja vuokratuotot. Sijoitusten tuotto on ollut suhdanteisiin nähden varsin tyydyttävä eli 5,5 prosenttia.
Kiinnostus säätiötä ja sen apurahoja kohtaan on kasvanut. Hakemusten lukumäärä, joka pitkään oli noin 3 700 hakemusta vuodessa, ylitti nyt 4 000 rajan ja tukea haettiin yli 51 miljoonaa euroa. Apurahoista käydään tiukka kilpailu. Hakemusten arvioinnissa on tukena vuosittain noin 40 asiantuntijaa, jotka edustavat jaostojemme eli tieteen, taiteen, kirjallisuuden ja kansanvalistuksen huippua.
Lämpimät kiitokset kaikille luottamushenkilöillemme ja myös toimistomme henkilöstölle. Olette antaneet syvällisen osaamisenne, luotettavan arvostelukykynne ja vahvan sitoutumisenne säätiön hyväksi niin sen talouden kuin kaikissa jaostoissa edustettujen alojen eteenpäinviemiseksi. Säätiön tehtävä kansakunnan kannustajana ja palkitsijana on saanut jatkua kestävällä, aiempien sukupolvien luomalla pohjalla.
Sääntöjen mukaan säätiö tukee apurahoin ja palkinnoin paitsi suomalaiskansallista kulttuuria Suomessa, myös suomalaisuuden edustamista muiden kansojen piirissä. Alusta asti on nähty suomalaisuus kansainvälisille foorumeille kuuluvana. Tänä vuonna säätiö tukee mm. suomalaisen taiteen vientiä Pohjoismaihin, toimii yhteistyössä useissa eri maissa toimivien Suomen instituuttien kanssa, jatkaa yhteistyötä Villa Lanten kanssa ja tukee uuden taiteilijaresidenssin perustamista Pietariin. Suomalaista osaamista tuetaan käytettäväksi myös Afrikassa käynnistyvässä jälleenrakennushankkeessa, jonka päämiehenä on säätiön 1995 juhlavuoden palkittu presidentti Martti Ahtisaari. Säätiö on jäsenenä Suomen taidesäätiöiden yhdistyksessä, jonka näyttely Kultakauden taiteesta on parhaillaan Tukholmassa. Uusi, mittava ja pitkäaikainen hanke yhteistyössä maamme muiden suurimpien säätiöiden kanssa on puolestaan post doc -tutkimuksen rahoittaminen ulkomaisissa yliopistoissa. Se on käynnistymässä ja toivomme sen antavan uusia, mielenkiintoisia mahdollisuuksia tutkijoille.
Uskon, että myös tulevan juhlavuotemme valmisteluissa suomalaisen kulttuurin edistäminen, paitsi Suomessa myös sen ulkopuolella, tulee näkyviin.
Juhlamme päähenkilöt ovat palkittujamme. Tänä vuonna, tulevan 90-vuotisvuoden aattona he edustavat hyvin erilaisia kulttuurielämän aloja. Heillä kaikilla on yhteinen piirre: kaikilla on ollut rohkeutta ja osaamista tehdä työtään kansainvälisillä foorumeilla jo työuriensa alkumetreistä lähtien.
Säätiö jakaa kaksi tunnustuspalkintoa ansiokkaasta elämäntyöstä. Lisäksi se jakaa kolme kannustuspalkintoa, antaa kannustusta, tuleville elämäntyöntekijöille. |
