Vuosikertomus 2009
Alfred Kordelin (1868–1917) nousi ilman koulusivistystä Suomen varakkaimpien henkilöiden joukkoon ja halusi perinnöllään rikastuttaa suomalaista kulttuurielämää. Hän oli ensimmäisiä suomenkielisiä suurliikemiehiä Suomen talouselämän pääosin ruotsinkielisessä ympäristössä. Professori Aimo Halila on kirjoittanut elämäkerran Alfred Kordelinista (1978) ja hänen nimeään kantavan säätiön toiminnasta 1918–1988 (1990).
Alfred Kordelinin yleisen edistys- ja sivistysrahaston tarkoitus on sääntöjensä mukaisesti tukea apurahoin ja palkinnoin suomalaiskansallista kulttuuria ”sen sisälliseksi voimistumiseksi ja syventämiseksi tai suomalaisuuden edustamiseksi muiden kansojen piirissä”. Säätiön perustajan Alfred Kordelinin tahto oli – sen jälkeen, kun hän oli testamentannut huomattavan osan perinnöstään sekä yleishyödyllisiin tarkoituksiin että sukulaisilleen – saada aikaan yleisesti kulttuuria tukeva rahasto. Vuonna 1918 perustettu Alfred Kordelinin säätiö on yksi vanhimmista suomalaisista kulttuurisäätiöistä. Perustajansa alkuperäisen ajatuksen mukaisesti säätiö myöntää apurahoja ja palkintoja tieteen, kirjallisuuden, taiteen ja kansanvalistuksen aloilla.
Alfred Kordelinin säätiön toiminta perustuu lähtökohtaan, jonka mukaan edellä mainittujen alojen toimijat esittävät apurahahakemuksina ehdotuksia rahoitettaviksi hankkeiksi. Säätiön säännöissä on mainittu ne yhteiskunta- ja kulttuurielämää laajalti edustavat organisaatiot, joiden nimeämät asiantuntijat säätiön hallituksessa ja jaostoissa päättävät apurahojen ja palkintojen myöntämisestä. Tieteen, kirjallisuuden, taiteen ja kansanvalistuksen jaostot valmistelevat hallituksen tekemät päätökset. Säätiöllä on 14 erillisrahastoa, joista 8 toimii kaupunkirahastoina.
Alfred Kordelinin säätiön toimintaa ohjaa yleisesti säätiöiden toimintaan liittyvä lainsäädäntö tilintarkastus ja kirjanpito mukaan lukien. Alfred Kordelinin säätiö on jäsen Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta ry:ssä, ja asiamies toimii neuvottelukunnan hallituksessa. Neuvottelukunta on hyväksynyt ohjeistukseksi Hyvä säätiötapa -asiakirjan, jota Alfred Kordelinin säätiö on päättänyt noudattaa. Neuvottelukunta on työstämässä myös säätiöiden hyvää hallinnointia käsittelevää suositusta, jonka on määrä valmistua vuonna 2010. Alfred Kordelinin säätiön hallitus on hyväksynyt strategia-asiakirjan, minkä lisäksi säätiöllä on talousohjesääntö ja sijoitustoimintaa ohjaava strategia sekä asiamiehen ohjesääntö.
Alfred Kordelinin säätiö on toiminut heinäkuun alusta 2008 Suomen taidesäätiöiden yhdistys ry:ssä. Kordelinin säätiön hallituksenpuheenjohtaja toimii yhdistyksen hallituksessa ja asiamies työvaliokunnassa. Alfred Kordelinin säätiön omistamista taideteoksista järjestettiin näyttely Amos Andersonin taidemuseossa 26.2.–11.5.2009. Lisäksi Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistys järjesti 1920- ja 1930-luvun taidettava käsittelevän näyttelyn, jossa Alfred Kordelinin säätiön teoksia oli edustavasti näkyvillä. Amos Andersonin museossa esillä ollut Meidän kuvamme -näyttely siirtyi Prins EugensWaldemarsudde -museoon Tukholmaan. Säätiön taidekokoelmasta päätettiin tehdä museoalan kriteerit täyttävä inventaario, jonka on tarkoitus valmistua 2010. |
