Ajatus erityisen tiedettä, kirjallisuutta, taidetta ja kansansivistystyötä edistävän kulttuurirahaston perustamisesta oli kypsynyt Alfred Kordelinin viimeisinä elinvuosina. Vuoden 1917 testamentin mukaan, sen jälkeen kun oli määritelty omaisille sekä nimettyihin kohteisiin menevät varat, Kordelinin omaisuuden "jäännöksistä" oli muodostettava "Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja sivistysrahasto".

Kordelin ei ennen äkillistä kuolemaansa ehtinyt laatia rahastolle ohjesääntöä. Kuolinpesän selvittäjät antoivat tämän tehtävän Suomalaisen Tiedeakatemian asiantuntijoille. Heidän laatimansa ohjesääntö vahvistettiin 31.12.1918.

Kordelinin säätiön apurahoja jaettiin ensimmäisen kerran huhtikuussa vuonna 1920. Vuosina 1920-39 säätiö jakoi vuosittain noin 90 apurahaa. Talvisodan jälkeen 1940 säätiölle määrätty omaisuuden luovutusvero ja etenkin voimakas inflaatio heikensivät säätiön taloutta, minkä vuoksi jaettavien apurahojen yhteismäärä jäi melko vaatimattomaksi 1970-luvun lopulle saakka.

Säätiön taloudellisen aseman tuntuva kohentuminen 1980-luvulla lisäsi merkittävästi säätiön osuutta maamme kulttuurisäätiöiden rahoituspanoksessa. Apurahoihin ja palkintoihin käytettävä ylijäämä 1979 oli 652 000 markkaa. Vuonna 2006 apurahoihin ja palkintoihin käytettiin noin 3,4 miljoonaa euroa.