ALFRED KORDELININ YLEINEN EDISTYS- JA SIVISTYSRAHASTO

Ajatus erityisen tiedettä, kirjallisuutta, taidetta ja kansansivistystyötä edistävän kulttuurirahaston perustamisesta oli kypsynyt Alfred Kordelinin viimeisinä elinvuosina. Vuoden 1917 testamentin mukaan, sen jälkeen kun oli määritelty omaisille sekä nimettyihin kohteisiin menevät varat, Kordelinin omaisuuden "jäännöksistä" oli muodostettava "Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja sivistysrahasto".

Kordelin ei ennen äkillistä kuolemaansa ehtinyt laatia rahastolle ohjesääntöä. Kuolinpesän selvittäjät antoivat tämän tehtävän Suomalaisen Tiedeakatemian asiantuntijoille. Heidän laatimansa ohjesääntö vahvistettiin 31.12.1918.

Kordelinin säätiön apurahoja jaettiin ensimmäisen kerran huhtikuussa vuonna 1920. Vuosina 1920-39 säätiö jakoi vuosittain noin 90 apurahaa. Talvisodan jälkeen 1940 säätiölle määrätty omaisuuden luovutusvero ja etenkin voimakas inflaatio heikensivät säätiön taloutta, minkä vuoksi jaettavien apurahojen yhteismäärä jäi melko vaatimattomaksi 1970-luvun lopulle saakka.

Säätiön taloudellisen aseman tuntuva kohentuminen 1980-luvulla lisäsi merkittävästi säätiön osuutta maamme kulttuurisäätiöiden rahoituspanoksessa. Apurahoihin ja palkintoihin käytettävä ylijäämä 1979 oli 652 000 markkaa. Vuonna 2006 apurahoihin ja palkintoihin käytettiin noin 3,4 miljoonaa euroa.

Säätiön säännöt

SÄÄTIÖ 85 VUOTTA VUONNA 2005

Alfred Kordelinin säätiö vietti 85-vuotisjuhlaansa sunnuntaina 6.11.2005 Helsingin yliopiston päärakennuksessa. Säätiö jakoi ensimmäiset tieteen ja taiteen apurahat 85 vuotta sitten, syksyllä 1920, kolme vuotta Alfred Kordelinin ennenaikaisen kuoleman jälkeen.

85-vuotisjuhlan tervehdyssanat lausui säätiön hallituksen puheenjohtaja valtiotieteen lisensiaatti Leila Lotti.

Juhlapuheen piti Helsingin yliopiston kansleri Kari Raivio, joka on myös Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan hallituksen puheenjohtaja.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen kohotti juhlatilaisuuden arvokkuutta läsnäolollaan. Läsnä oli myös presidentti Martti Ahtisaari, joka vastaanotti säätiön erityisen juhlavuoden tunnustuspalkinnon. Tunnustuspalkinnon elämäntyöstä saivat toiminnanjohtaja Pirkko Lahti ja professori Tuomo Polvinen. Kannustuspalkinnot myönnettiin teatteriohjaaja Juha Hurmeelle, Arkkitehti-lehdelle sekä Suomen Elämäntarinayhdistys ry:lle.

< Säätiön perustaja

Sivun alkuun