![]() |
||
![]() |
Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan jäsenet ovat yhteisesti todenneet, että neuvottelukunnan keskeisin tehtävä on tarjota jäseninään oleville apurahoja jakaville yleishyödyllisille yhteisöille mahdollisuus tietojen ja mielipiteiden vaihtoon yhteisissä asioissa. Tiedostaen asemansa erityisryhmänä sekä vastuunsa yhteiskunnassa sidosryhmilleen säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan jäsenet ovat yhteenkuuluvuuden ilmaisuna ilmoittaneet kokouksessaan 8.5.2001 pyrkivänsä noudattamaan toiminnassaan seuraavaa hyvää säätiötapaa koskevaa ohjetta.
Yhteiskunta on jo vuosikymmenien ajan osoittanut arvostusta tieteen ja taiteen tukemiselle sekä muulle kulttuuritoiminnalle myöntämällä yleishyödyllisille yhteisöille verovapauksia. Perusta on johdettavissa siitä, että niiden toiminta palvelee ja hyödyttää yhteiskuntaa monin tavoin. Säätiölaki ja yhdistyslaki antavat siviilioikeudellisen säännösperustan suurelle määrälle hyvin eri tavoin toimivia oikeushenkilöitä. Verolainsäädännössä on yleishyödyllisiä yhteisöjä koskevia erityisnormeja, jotka kuitenkin koskevat yhtä lailla esim. niin urheiluseuroja, laitosta ylläpitäviä säätiöitä kuin apurahoja jakavia säätiöitä ja yhdistyksiä. Lainsäädännössä ei ole määritelty eikä erikseen omana ryhmänään käsitellä apurahoja jakavia yleishyödyllisiä yhteisöjä. Nämä muodostavat kuitenkin oman erityisryhmänsä, vaikka ovat myös keskenään erilaisia: perustaminen on voinut toteutua lahjoituksella, testamenttilahjoituksella taikka keräyksellä ja perustamisen yhteydessä annetut tarkoitusmääräykset ovat mitä moninaisimmat. Yhteistä on, että varallisuus on saatu tietyn, sääntöihin kirjatun yleishyödyllisen tarkoituksen toteuttamista varten ja toteuttaminen tapahtuu pääasiassa apurahoja jakamalla. Tässä toiminnassa vaikuttavat sääntömääräysten lisäksi monenlaiset lahjoittajamääräykset, jotka ulottuvat joskus apurahatarkoituksen ohella myös omaisuuden hallintaan. Näitä määräyksiä on noudatettava ja kunnioitettava. Näihin ohjeisiin on koottu säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan jäsenten yhteinen näkemys siitä, millainen on niiden toiminnassa noudatettava hyvä käytäntö. Neuvottelukunnan jäsenet kunnioittavat toistensa yksilöllisyyttä ja itsenäisyyttä. Koska jäsenet myös edustavat useita eri aloja, tähän kirjattu hyvän säätiötavan kuvaus ei aina voi olla sellaisenaan sovellettavissa jokaiseen jäseneen. Näitä ohjeita noudatetaan edellyttäen, että ne ovat sopusoinnussa säätiön tai yhdistyksen sääntöjen taikka testamentti- ja lahjakirjamääräysten kanssa. Neuvottelukunnan jäsenet jakavat apurahoja ja palkintoja
sääntöjensä mukaisesti säännöllisesti
ja jatkuvasti. Jaettavien apurahojen ja palkintojen määrä
on huomattava osuus jakokelpoisesta tuotosta. Jäsenillä on selkeät
sisäiset menettelytavat apurahojen myöntämiseksi. Jääviyskysymyksiin
kiinnitetään erityistä huomiota. Verottajalle annetaan
asianmukaiset tarkkailuilmoitukset. Apurahojen hakemisesta, hakemusten
käsittelystä ja päätösten ilmoittamisesta tiedotetaan
asianmukaisesti. Tällöin kiinnitetään erityisesti
huomiota siihen, että Tiedottaminen Neuvottelukunnan jäsenet pyrkivät toiminnassaan
avoimuuteen sekä tiedottamaan toiminnastaan. Yhteydenpito julkiseen
sanaan ja viranomaisiin on avointa. Jäsenet laativat vuosittain toiminnastaan
saatavilla olevan vuosikatsauksen lakisääteisen tilinpäätöksen
lisäksi. Hyväksyttävinä poikkeuksina avoimuudesta
voidaan pitää julkistamatta jättämistä, kun kysymyksessä
ovat Hallinto Hallintokustannukset
ovat kohtuullisia. Neuvottelukunnan jäsenet eivät myönnä
apurahoja tai niihin verrattavia etuja henkilökunnalleen, toimielintensä
jäsenille, luottamushenkilöilleen taikka näiden läheisille.
Hallintoasioissa vastuuhenkilöt pidättyvät osallistumasta
käsittelyyn ja päätöksentekoon asiassa, jossa heidän
voidaan katsoa olevan esteellisiä. Tietosuojaan kiinnitetään
erityistä huomiota ja poistettavat asiakirjat tuhotaan asianmukaisesti.
Tilien ja hallinnon tarkastuksesta vastaavat auktorisoidut tilintarkastajat.
Varainhoito Varainhoidollaan
neuvottelukunnan jäsenen tarkoitus on turvata sääntöjensä
mukainen toiminta nyt ja tulevaisuudessa. Jäsenen hallitus tai johtokunta
vastaa siitä, että varat sijoitetaan varmalla ja tuloa tuottavalla
tavalla sekä antaa riittävät ohjeet varainhoidosta ja valvoo
toimintaa. Varainhoitoa ohjaa harkitsevaisuus ja pitkäjänteisyys.
Varat pyritään hajauttamaan turvallisiin ja tuottaviin pitkäaikaisiin
sijoituskohteisiin. Varainhoidossa kunnioitetaan lahjoitettuun omaisuuteen
liittyviä testamentti- ja lahjakirjamääräyksiä.
Jäsenten luottamushenkilöt tai henkilökuntaan kuuluvat
eivät ole vastapuolena jäsenen arvopaperikaupoissa tai muissa
varainhoitoon liittyvissä toimissa. Yksittäisiä sijoituspäätöksiä
koskeva päätöksenteko järjestetään niin,
ettei sisäpiiritietoa käytetä. Yhteistyö Neuvottelukunnan
jäsenet pyrkivät aktiiviseen keskinäiseen yhteistyöhön
ja tietojen vaihtoon sekä seuraavat toimintaympäristöönsä
vaikuttavaa päätösvalmistelua. Säätiöiden
ja rahastojen neuvottelukunta antaa tarvittaessa lausuntoja lainvalmistelussa
ja muussa viranomaistoiminnassa sekä resurssiensa puitteissa hankkii,
käsittelee ja julkaisee yleishyödyllisiä yhteisöjä
koskevaa tietoa. Neuvottelukunta ylläpitää Säätiöpalvelu
– Stiftelsetjänst -nimistä toimistoa, joka palvelee niin
apurahan hakijoita kuin säätiölaitostakin. |
|
| |
||